Mä joka päivä töitä teen…
syyskuu 26, 2009
Tänään taas piti tehdä töitä. Soile tuli pitämään nimittäin tuntia. Olin vähän hikinen tunnin jälkeen.
Ravin työstäminen, laukkaa ympyrällä, puomeja, kuuliaisuusharjoitukset… -Mitä ihmettä, minäkö olisin joskus jotakin muuta kuin kuuliainen? Eihän tässä enää ehdi muuta kuin tekemään töitä.
-Toivottavasti saan tupla-annoksen omenoita, porkkanoita ja leipää…
2 kommenttia
jätä yksi →
Terve Upi, olemme olleet huolissamme, että missä olet tai mitä on tapahtunut. HUH HUH, sinä oletkin tehnyt töitä! Toivottavasti työnteko palkittiin, terveisin Vihtori ja Zorro
Terve kamut!
Kyllähän minä tuon kaatumisen jälkeen olen vähän viettänyt sellaista hiljaiseloa. Olen kävellyt paljon maastossa, treenannut puomeilla ja ympyrällä.
Soilekin sanoi tänään, että pitää vielä kehittää tasapainoa jne.
Olen nimittäin kasvanut aivan hurjasti! Täytyy ottaa uudet kuvat, että näette. Emäntä ei kohta näe peppuni yli, kun tästä vielä vähän venytän itseäni. No niin, se sanoo, että Upi se kasvaa vaan niin kuin hevonen. On sillä oikeasti otsaa.Höh.
Loppukesällä olen ollut mukana vattupöpelikössä. Ai kun minä tykkään vatuista. Nyt niitä vaan ei enää ole. Nyt sitten emäntä on käynyt sienessä, sinne en ole päässyt mukaan.
Kun tarkemmin ajattelee, niin oikeastaan tämä koko porukka näyttää sekoavan loppukesästä. Ensiksi ne hokevat vadelmia, vadelmia (se on positiivinen asia), mustikoita, mustikoita (niistä en niin paljon tykkää) sitten ne alkavat hokemaan tatteja, kanttarelleja, mustatorvisieniä sitten se alkaa puhumaan suppilovahveroista…Upia ei kukaan hoe. Eikä emännällä ole ollut kameraa mukana tallilla. Voitteko kuvitella! Sitten tänään pitkästä aikaa minäkin pääsin taas kuviin.
Emännällä on onneksi kavereina paljon kivoja ihmisiä, jotka ovat lähetelleet minulle kassitolkulla omenoita. Ai, ai. Niitä söisin paljon enemmän kerralla kuin mitä minulle annetaan.Tulee kuulemma ähky ja siksi ei saa kerralla syödä koko kassillista. Ja pah.
Terveisin Upi