Upi ei ole mikään polkupyörä…

Upi ei ole mikään polkupyörä vaan hevonen, totesi Soile lauantaina. Sentään Soile ymmärtää, että mä olen hevonen. Haluan vielä itte tarkentaa ja alleviivata, että mä olen ratsuhevonen. Omapäinen ratsuhevonen.  (Tutustu Soile Kokkoon paremmin täällä.)

Lauantaina ratsasti ensin assistentti.

Ja toinen assistentti pyöritti mua yhdessä Soilen kanssa. Multa meinas oikeasti  ekaksi pudota silmät päästä. Kattoin, että mitä ihmettä ne nyt oikein vääntävät. Tätikin  sanoi, että mun ilmeeni oli ihan näkemisen arvoinen.

Mä jo ehdin luulla, että oon juoksuhevonen koko tunnin. Ajattelin lähteä just litomaan takas laitumelle, mutta sitten yllättäen toinen assistenttikin nousi selkään.

Jep ja mä painoin vauhdilla.

Ja sitten tuli täti. Niin tietenkin.

Oi, voi. Tämä täti on haastava. Mä en meinaa millään kestää sitä.Paitsi, että aamulla se antoi mulle yhden lakkaliköörikarkin. Olisin kyllä ottanut toisenkin, mutta pihi täti ei tietenkään antanut.

Tämä siis lauantaina.

Palaan sunnuntaihin tuotapikaa.

Terveisin

Upi
ratsuhevonen